Mittaisinko henkil√∂br√§ndi√§ni? 8 ideaa vaikuttavuuden varmentamiseksi

Teetkö tavoitteellisesti töitä tunnettuutesi ja henkilöbrändisi eteen? Reflektointi silloin tällöin kannattaa. Miten henkilöbrändiä voi mitata? Dataa on tarjolla, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Annan artikkelissa peräti kahdeksan ideaa henkilöbrändin mittaamiseen.

Artikkeli on julkaistu alun perin Bonfire-bisnesmediassa 20.9.2018.

Verkoston koko ja laatu

Henkilöbrändissä on paljolti kyse ihmissuhteista ja verkostossa toimimisesta. Digitaalisessa maailmassa verkoston kokoa onkin helppoa mitata. Voit tarkastaa nopeasti, paljonko sinulla on seuraajia ja suoria kontakteja LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa, blogissasi jne. Aina voit myös laskea, paljonko käyntikortteja löytyy ?

‚ÄúMittaan mun verkoston kokonaiskattavuutta, eli kuinka moneen ihmiseen voin saada yhteyden verkostollani. En ole laittanut mit√§√§n taloudellisia mittareita.‚ÄĚ ‚Äď Mikko Alasaarela, kansainv√§linen teko√§ly- ja kryptovaikuttaja

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin ymmärtää verkoston laatu: paljonko verkostostasi on sellaisia kontakteja, jotka ovat liiketoimintasi tai muiden tavoitteidesi kannalta relevantteja? Mikäli haet somesta kauppaa, kuinka moni verkostostasi on uinut CRM:äänne liideinä? Miten paljon nykyasiakkaita olet onnistunut saamaan vaikutuspiiriisi myös verkossa? Kuinka hyvin jengi liikkuu perässäsi tapahtumiin? Miten paljon sinulla on toimialan sisältä faneja, esimerkiksi kilpailijoiden samassa roolissa toimivia ihmisiä?

Verkoston laadun mittaamiseen ei käsittääkseni ole yhtä digitaalista ratkaisua. Käsipelillä ja CRM:ää pyörittämällä se selviää.

‚ÄúMittaan inboundia, eli yhteydenottoja ja euroja.‚ÄĚ ‚Äď Juho Toivola, yritt√§j√§

Sisällöt ja niiden vaikuttavuus

Kun julkaiset päivityksen, kannattaa seurailla niiden saaman huomion kehittymistä. Miten paljon peukkuja tulee? Kuinka paljon keskustelua syntyy? Mikä on reach eli montako silmäparia näkee keskustelunavauksesi? Mikä on näiden välinen suhde? Miten paljon sisältöjä jaetaan tai kuinka paljon niihin viitataan muissa yhteyksissä (keskustelut, artikkelit, blogit, esitykset)? Miten paljon sisällöt konvertoivat eli johtavat lukijaa/katsojaa sinne, mihin haluat?

Digimaailmassa joudutaan toimimaan pitkälti algoritmien ja alustojen armoilla. Mikäli julkaisemasi sisällöt on linkitetty markkinointiautomaatioon, kuten HubSpotiin, voit pitkällä tähtäimellä tietää jopa yksittäisen LinkedIn-postauksen tarkkuudella, johtiko se kauppaan.

‚ÄúEn varsinaisesti miss√§√§n vaiheessa ole ‚Äúmitannut‚ÄĚ henkil√∂br√§ndi√§ni, mutta olen n√§hnyt sen vahvistuessa selke√§n korrelaation inboundina tuleviin yhteydenottoihin ja sit√§ kautta liikevaihdon kasvuun. T√§m√§ on mielest√§ni hyvin selke√§ osoitus etenkin yritt√§j√§lle oman br√§ndinhallinnan onnistumisesta.‚ÄĚ ‚Äď Laura P√§√§kk√∂nen, Suomen Social Selling -kuningatar

LinkedIn SSI ja rank

LinkedIn tarjoaa omaa mittariaan vaikuttavuuden seuraamiseen. Social Selling Index eli SSI kertoo, miten hyvin p√§rj√§√§t yleisesti sek√§ suhteessa toimialaan ja verkostoosi. Oman lukemansa voi tarkistaa ihan jokainen LinkedIn-k√§ytt√§j√§.

Mittari on mielestäni lähinnä viihdyttävä. Jotta SSI nousee yli 75% lukeman, pitää olla jo todella aktiivinen.

Sales Navigatorin eli maksullisen työkalun käyttö nostaa SSI:tä heti roimasti (testattu on ?). Itse tulkitsen niin, että kyseessä on alustaan sitouttava ja etenkin LinkedInin kaupallisia intressejä tukeva kilkutin, jonka tavoite on saada lisää maksullisia käyttäjiä. Siksi en ottaisi tätä kovin vakavasti ? joskin kehitystä on toki ihan hauskaa seurata.

Maininnat live-kohtaamisissa

Monikanavaisesti kun tässä elellään, niin kannattaa pohtia seuraavaa: miten paljon tapaat uusia ihmisiä livenä, jotka tuntevat sinut jo ennalta asiantuntijastatukseesi perustuen? Entäpä, kuinka monen livenä kohtaamasi henkilön kanssa verkostoidut ja jatkat keskustelua myös digitaalisesti?

Tied√§t v√§r√§ytt√§neesi jotain viisaria, kun tapahtumassa, palaverissa tai vaikka rokkikeikalla joku sinulle ennest√§√§n tuntematon henkil√∂ sanoo toteaa: ‚ÄúOletkin puhunut paljon aiheesta X, mukavaa tavata!‚ÄĚ tai ‚ÄúOlen seurannut sinua jo pidemm√§n aikaa.‚ÄĚ

‚ÄúMittaan sill√§ tavalla, ett√§ kun on jossain puhetta ‚Äúfintechist√§‚ÄĚ tai ‚Äúpankkimaailman innovaatioista‚ÄĚ niin onko minuun oltu yhteydess√§ (lehtijuttu, tapahtuma, tms).‚ÄĚ ‚Äď Mikko Riikkinen eli Pankki-Mikko

Omistajuus aiheista

Tunnistatko heidät?

‚ÄúVisman toimari aka Mr. LinkedIn‚ÄĚ
‚ÄúHerra Teko√§ly‚ÄĚ
‚ÄúSe #neli√∂tliikkuu-tyyppi‚ÄĚ
‚ÄúLaulava lakinainen, siis se espoolainen juristirouva‚ÄĚ

Niinpä.

(Jos et tied√§ ket√§√§n mainituista, niin kipin kapin seuraamaan: Jukka HolmAntti MerilehtoAndrei Koivum√§kiElina Koivum√§ki)

Mieti, mitk√§ ovat ne aiheet, joista haluat tulla ensimm√§isen√§ mieleen. Sen j√§lkeen ‚Äď tuo niit√§ aktiivisesti esille!

‚ÄúMittaan seuraavia: Yhteydenottojen m√§√§r√§ + laatu tarjouspyynt√∂jen n√§k√∂kulmasta sek√§ yhteydenottojen m√§√§r√§ + laatu erilaisten puhujapyynt√∂jen, vierasbloggausten ja asiantuntijakommenttien suhteen. ? + Tietysti paljonko saa mainintoja muiden kanavissa (erilaiset listaukset, suosittelut yms.). ?‚ÄĚ ‚Äď Jenna Perus, Momondon markkinointip√§√§llikk√∂

Urakehitys

Riippuu toki toimialasta jolla työskentelet, mutta yhä useampi työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka rakentavat asiantuntijabrändiä. Seuraa siis, saatko positiivista palautetta asiantuntijabrändistäsi työnantajaltasi tai kollegoiltasi?

Jos sinua sinua tullaan hakemaan kotoa töihin asiantuntijuuteesi perustuen, olet onnistunut.

‚ÄúToisinaan yhteydenotossa mainitaan suoraan, ett√§ minua on seurattu somessa.‚ÄĚ ‚Äď Mikko Piippo, markkinoinnin analytiikan asiantuntija

Inbound-ehdotukset ja eurot

Mikäli saat inboundina suoria ehdotuksia (muutakin kuin päiväkahvikutsuja, siis), on henkilöbrändisi vahva. Saatat saada esimerkiksi puhujapyyntöjä tai liiketoimintasi kannalta olennaisia tarjouspyyntöjä, jotka osuvat suoraan tarjoamaanne.

Riippuen bisneksestä, voi olla myös mahdollista suoraan jäljittää, miten paljon saat(te) euroja tai vaikka työhakemuksia sen perusteella, miten olet tuonut yritystä ja asiantuntijuutta esille.

Henkilöbrändissä on kyse kuitenkin pitkän tähtäimen toiminnasta, joten euroja tai laadukkaiden hakemusten tulvaa on turhaa odottaa yhden puheenvuoron tai blogin perusteella.

‚ÄúUsein rekrytoinnissa hakijat mainitsee hakemusta l√§hett√§ess√§√§n tai ottaessaan yhteytt√§ ett√§ mielikuva Solitasta on muodostunut minun julkaisuja seuraamalla.‚ÄĚ ‚Äď Kati Kitti, Solitan rekrytoinneista ja ty√∂nantajamielikuvasta vastaava johtaja

Se kaikista tärkein asia: hauskuusindeksi

Painavin asia viimeiseksi.

Asiantuntijabrändin/henkilöbrändin/oman vaikuttavuuden rakentamisen tulisi ensisijaisesti olla kivaa ja kasvattavaa tekemistä.

Nautitko siitä, että jaat osaamistasi? Onko sinulla hauskaa niiden ihmisten kanssa, keitä kohtaat? Opitko uutta? Onko vibat positiiviset?

Jos henkil√∂br√§nd√§ys (tai sen mittaaminen) tuntuu tuskaiselta, minulla on sinulle yksi neuvo. √Ąl√§ tee sit√§.

‚ÄúEi mittareita.‚ÄĚ ‚Äď Antti Merilehto, se teko√§lymies
‚ÄúEn mittaa henkil√∂br√§ndi√§ni.‚ÄĚ ‚Äď Jukka Holm, se Visman toimari

Kirjakolahdus: Väärä vientiä

Harkitsetko kansainvälistymistä? Mieti uudelleen. On todennäköisempää, että viennin käynnistäminen epäonnistuu, kuin että se onnistuu. Näin opastaa erinomainen perusteos Väärää vientiä, jonka on kirjoittanut start up -hahmo Kim Väisänen.

Bisnes-keskusteluissa kansainvälistyminen on saanut jonkinlaisen hype-aseman. Pitää käynnistää vienti, että saadaan Suomi nousuun. Harmillisen vähän keskusteluissa kuitenkaan opastetaan, miten kansainvälistyminen oikeastaan pitäisi aloittaa ja millaisia riskejä siihen liittyy.

Tätä aukkoa täyttää Väärää vientiä ja siksi se on niin erinomainen teos. Se kertoo hyvällä energialla minimivaatimukset vientiin (eikä niitä ole ihan vähän) ja tuo esiin myös epäonnistumisia. Case-esimerkkeinä käydään läpi mm. Sunrise Avenue (kyllä, se rokkibändi on myös vientituote), ravintola Farang ja it-yhtiö Arcusys.

Kirjan parhaat knopit

Poimin Väisäsen kirjasta kolme tärkeintä knoppia, jotka voi hyödyntää kansainvälistymistä pohtiessa.

  1. Viennin käynnistäminen vie aikaa ainakin 1-3 vuotta. Kannattaa siis miettiä, onko varaa investoida tai tehdä tappiota tällaisella aikajaksolla.
  2. Liiketoimintamalli on kriittinen tekijä. Kuka vientiä tekee? Roudataanko suomalainen osaaja ulkomaille avaamaan uutta bisnestä (kuten Vincit on tehnyt), perustuuko vientibisnes jälleenmyyjäverkostoon (kuten esimerkiksi Framery ja HappyOrNot tekevät), myydäänkö suoraan Suomesta ulkomaille, ostetaanko tai  perustetaanko tytäryhtiö? Vaihtoehtoja on monta, hybridimallikin voi olla perusteltu vaihtoehto.
  3. Ovatko kaikki kansainvälistymisen takana? Päätös lähteä kv-bisnekseen on niin iso, että koko  yrityksen on oltava sen takana. Toimitusjohtaja yksin ei voi tehdä päätöstä, vaan se vaatii niin hallituksen, muun johdon kuin työntekijöiden täyden tuen.

Arvio kirjasta

Väärää vientiä. Mene itään tai länteen, mutta tee kotiläksysi.

Kim Väisänen.

2018.

Arvio: ‚≠ź‚≠ź‚≠ź‚≠ź‚≠ź/¬†‚≠ź‚≠ź‚≠ź‚≠ź‚≠ź

Kenelle: Myynnin kehittäjille, oli tavoitteet pysyä Suomessa tai lähteä muualle. Etenkin tietty kansainvälistymisestä haaveileville, oli yritys missä elinkaaren vaiheessa tai kokoluokassa tahansa. Mikäli kansainvälistymistä on jo yritetty mutta siinä on epäonnistuttu, kannattaa silti lukea kirja. Ehkä viriää halu yrittää uudelleen.

Kenelle ei: Sellaisille, joita myynnin kehittäminen ei kiinnosta pätkääkään.

Mitä #myyntimaisteri lukee?

Luemme #myyntimaisteri-opintojen aikana kymmeniä myyntiä käsitteleviä, tuoreita ja suurelta osin englanninkielisiä kirjoja.

Kokoan yhteenvetopostaukseen listan ja pika-arviot opintojen aikana lukemistani kirjoista. Tutustu kirjalistaan tästä!

Kiinnostaako matka kohti #myyntimaisteri-tutkintoa?

Mikäli oppimatkani #myyntimaisteri-tutkintoa kohden kiinnostaa sinua, ota minut seurantaan LinkedInissä, Twitterissä tai Facebookissa. Saat niiden kautta tiedon, kun julkaisen uusia sisältöjä.

Short summary in English

We Finns want to conquer the world. And now we have a book that tells us how to do it.

Vinkkej√§ pk-yrityksen kansainv√§liseen kasvuun

Mitä vaatii ponnistaa Suomesta kansainvälisille markkinoille? Tässä kirjoituksessa esittelen kolme valikoitua vinkkiä, joilla pk-yrityksen maailmanvalloituksen voi aloittaa. Kirjoitus pohjautuu sekä omaan kokemukseen, #myyntimaisteri-opintojen aikana luettuun kirjallisuuteen ja luentoihin, kuin myös kv-kasvua tekevien yritysten haastatteluihin.

Tuote tikissä

Jos se toimii Suomessa, se voi toimia myös muualla. Tässä hyvä lähtökohta miettiä kansainvälisen bisneksen avaamista. Hyvä tuote tai palvelu ei kuitenkaan yksin riitä.

Kansainvälistymisen tulisi olla yritykselle ennen kaikkea euroihin perustuva valinta. Jos kotimarkkina ruokkii yrityksen omistajien tavoitteita riittävästi, on ihan turhaa lähteä hakemaan kansainvälistymistä. Viennin aloittaminen vie rahaa ja epäonnistuminen on todennäköisempää, kuin onnistuminen. Siksi peruste kansainvälisen kasvun hakemiselle ei voi olla muu kuin raha.

Tärkein päätös kansainvälistymiseen onkin: tarvitseeko yrityksen todella kansainvälistyä, vai pärjätäänkö ilmankin?

Tutustu aiheeseen enemm√§n: Lainaa kirjastosta tai osta kaupasta kirja ‚ÄúV√§√§r√§√§ vienti√§‚ÄĚ, jonka on kirjoittanut Kim V√§is√§nen. Lue my√∂s tiivistelm√§ni kirjasta!

Kasva nykyasiakkaiden mukana

Moni yritys kääntää uusasiakashankinnan hurmiossa selkänsä kultakaivokselle: nykyisille asiakkaille. Pienetkin yritykset palvelevat usein isoja yrityksiä tai korporaatioita, joilla on kansainvälistä liiketoimintaa.

Mikäli kansainvälistyminen siintelee tavoitteissa, kannattaakin perata oma asiakaskanta uudella silmällä. Onko sillä toimintaa ulkomailla? Millä vahvuuksilla voisimme palvella asiakkaan liiketoimintaa myös muissa maissa? Löytyykö asiakkaalta joku, joka haluaa ottaa meidän palvelut mukaansa?

Kun yritys on saanut avattua pelin kv-bisnekseen, hommat pit√§√§ hoitaa niin, ett√§ ensimm√§inen asiakas suosittelee yrityst√§ eteenp√§in. Paikallinen ‚Äúevankelista‚ÄĚ on kultaakin kalliimpi.

Molemmat edellä esitety skenaariot vaativat asiakkuuksien erinomaista hoitamista ja verkostoitumista asiakkaan organisaatiossa. Mutta sitähän kasvu vaatii muutenkin.

Syvenny aiheeseen lisää: Näillä opeilla Vincit kasvaa Jenkeissä

Kasvuhakkerointi

Kasvuhakkerointi on nopea ja edullinen tapa testata kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuutta modernin markkinoinnin keinoin. Minimissään tarvitaan hyvän tuotteen (tai idean!) lisäksi ymmärrys kohderyhmästä, laskeutumissivu verkkoon ja sille johdattelevaa tavoittavaa markkinointia. Jo tällä tavalla saadaan nopeasti selville, kiinnostaako tarjottu palvelu tai tuote ketään.

Täydet hyödyt kasvuhakkeroinnista saadaan vasta, kun siihen investoidaan enemmän: tarvitaan valmentavaa johtamista, joka ohjaa moniosaavaa, itseohjautuvaa tiimiä. Sisältömarkkinoinnin ja digitaalisen markkinoinnin rooli on must. Ilman sisältöjä ja mainontaa ei kasvuhakkerointi onnistu. Datan tulkkaus ja toimenpiteiden johtaminen sen perusteella ovat olennainen osa kasvuhakkerointia.

Suomessa kasvuhakkerointia hyödyntäviä pk-sektorin yrityksiä on vielä harvakseltaan. Haluttomuus investoida markkinointiin on suomalaisyritysten helmasynti, mutta ilman fiksua asennetta markkinointiin kasvun tekeminen hidastuu tai on jopa mahdotonta.

Seuraa esimerkiksi Suomesta ponnistavia kasvuyrityksiä Vainua ja Freskaa. Molemmat käyttävät kasvuhakkerointia perinteisen myyntifunktion ohella kansainväisen kasvun ajurina.

Lue aiheesta: Hacking Marketing -kirja, joka antaa käytännöllisiä vinkkejä skaalautuvan ja ketterän markkinointikoneiston rakentamiseen

Mikä ihmeen #myyntimaisteri-tutkinto?

Me #myyntimaisteri’t olemme 26 ammattilaisen joukko, joka opiskelee ensimmäisenä Suomessa kohti YAMK-tutkintoa kv-myynnistä ja sen johtamisesta. Valmistumme TAMK:sta kesäkuussa 2019 tutkintoon Master’s Degree in International Selling and Sales Management. Seuraava haku koulutusohjelmaan käynnistyy helmikuussa 2019.

Kuka Henna?

Olen Henna Niiranen, HR-toimialan kasvuyrityksen Integratan CMO. Rakastan konkretiaa. Mikäli oppimatkani #myyntimaisteri-tutkintoa kohden kiinnostaa sinua, ota minut seurantaan LinkedInissä. Saat sen kautta tiedon, kun julkaisen uusia sisältöjä.

Short summary in English

Growth outside Finland borders requires hard work.