Blogi

Algoritminen vaikuttaminen on vastuullisen muutosjohtajan väline

Luottamuksen, verkostojen ja yhteisöjen rakentaminen ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nyt. Onhan meillä sosiaalinen media. Se on suora pääsy asiakkaiden, työntekijöiden, sijoittajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien luureihin 24/7.

Jotta some olisi aidosti strateginen työkalu johtajalle, pitää kuitenkin ymmärtää, miten sosiaalinen media tänä päivänä ohjaa käytöstämme. Siksi jokaisen johtajan kannattaa perehtyä paitsi somen perusteisiin, myös algoritmiseen vaikuttamiseen.

Algoritmit päättävät, mitä sisältöjä näet sosiaalisen median uutisvirrassa. Kun avaat Facebookin, saat eteesi 300 postausta, jotka ovat algoritmin mielestä fiksuinta luettavaa ja katsottavaa juuri sinulle. Uutisvirrassasi on tarjolla eniten sellaisia postauksia, joihin verkostosi on reagoinut nopeasti postauksen julkaisun jälkeen. Ja mitä enemmän postaus saa reaktioita, jakoja ja kommentteja, sitä laajemmalle joukolle sitä näytetään, ja sitä pidempään se pyörii uutisfeedissä. Vastaava logiikka pätee varioituna kaikkiin somekanaviin.

Someen postaava johtaja määrittelee yrityksen keskustelukulttuuria

Miksi kaikenlainen valittaminen saa nykyään niin paljon ilmatilaa somessa? Se johtuu siitä, että ihmisen mieli on oletuksena virittäytynyt reagoimaan voimakkaisiin tunteisiin: usein negatiiviset tunteet on helpompi nostaa pintaan kuin positiiviset. Alustat on viritetty siten, että meidän on hyvin helppoa antaa reaktiona vihainen naama somessa tehdylle avautumiselle. On myös kierolla tavalla palkitsevaa kirjoittaa negatiivista sisältöä, se kun saa verkostosta reaktioita irti. Ja algoritmit taas rakastavat sisältöä, johon ihmiset reagoivat, ja nostavat tällaisia sisältöjä enemmän uutisvirtaan luettavaksi. Itseään ruokkiva kurja kehä on valmis. Tästä logiikasta ponnistavat myös ikävät ääri-ilmiöt: orkestroitu vihapuhe ja vääristely, valemediat ja bottiarmeijat.

Siksi yksi oleellisimpia päätöksiä jonka vastuullisena johtajana voit tehdä, on hyödyntää sosiaalista mediaa muutoksen johtamisen välineenä — ja keskittyä sen jälkeen someviestinnässä(kin) positiiviseen, inhimilliseen sävyyn.

Julkisesti someen tehty avaus säteilee laajalti kaikkialle yritykseen. Se on vahva viesti henkilöstölle ja asiakkaille: nämä asiat ovat meille tärkeitä, ja tällä tavalla niistä puhumme. Olet esimerkilläsi luomassa vastuullista viestintäkulttuuria, avoimuuden ilmapiiriä ja määrittelemässä koko yrityksessä sekä asiakkaiden kanssa käytettävää keskustelun sävyä. Positiivisuus ei tietenkään sulje pois rakentavaa keskustelua tai rohkeita avauksia!

Kuinka positiivinen viesti saa ilmatilaa?

Kun ymmärtää miten algoritmit lähtökohtaisesti toimivat, on helpompaa nousta negatiivisen hälinän yli ja pysyä näkyvillä uutisvirrassa pidempään myös positiivisella viestillä. 

Perusoletus tietenkin on, että someen postattu sisältö on jo lähtökohtaisesti relevanttia: se puhuttelee kohderyhmää heidän haluamallaan tavalla. Se on rakenteeltaan selkeästi luettavissa tai katsottavissa, ja se herättää tunteita – esimerkiksi innostusta, myötätuntoa, samaistumisen tunteen tai oivalluksia jostain uudesta. (Unohdetaan ne negatiiviset tunteet siis tässä kohtaa!) Sisällön laatu ei kuitenkaan yksin riitä, jos haluaa että viesti saavuttaa mahdollisimman suuren joukkion.

Ensinnäkin, sosiaalinen media perustuu nimensä mukaisesti sosiaalisuuteen, ja juuri sen takia verkoston koolla on väliä. 80 seuraajan verkosto ei tietenkään tavoita yhtä suurta joukkiota, kuin 800 tai 8 000 seuraajan verkosto. Siksi johtajan olisikin viisasta kutsua yrityksen työntekijät verkostoitumaan kanssaan ainakin ammattilaiskanavissa LinkedInissä ja Twitterissä. Viestillä pitää olla yleisö, muuten se ei leviä.

Muutamia kikkojakin on.

Postaukset, jotka eivät johdattele käyttäjää alustan ulkopuolelle, ovat algoritmin kannalta mieluisia. Alustojen bisnesmalli kun perustuu siihen, että ihmiset pysyvät alustalla eivätkä harhaudu muualle. Siksi esimerkiksi LinkedInissä ja Facebookissa näkyvyyttä saavat eniten ne julkaisut, jotka eivät sisällä linkkejä ulos alustalta. Juuri tämän takia LinkedInissäkin näkyy paljon postauksia, joissa todetaan “Linkki kommenteissa”.

Sekä Facebookissa, että LinkedInissä käyttäjä voi reagoida postaukseen antamalla sille sydämen,  ♥️. Kaikki muut reaktiot kuin “peruspeukku” ovatkin algoritmille viestejä siitä, että tässä postauksessa on sitä jotain. Siksi voit postauksen lopussa jopa kehoittaa sen lukijoita painamaan ♥️-reaktiopainiketta. “Mikäli inspiroiduit tästä, paina ♥️” (Kuulostaa ehkä kornilta, mutta kokeilukulttuurin hengessä rohkaisen testaamaan!)

Suurin osa meistä käyttää somea mobiililaitteilla. Siksi sisällön selkeä rakenne on avain siihen, että se jaksetaan lukea loppuun. Käytä hymiöitä ja rivinvaihtoja tuomaan rakennetta.

Kaikki sosiaalisen median keskustelu ei ole julkista

Viestintää ja vaikuttamisstrategiaa pohtiessa pitää myös tehdä valinta, onko viestillä tarkoitus tavoitella mahdollisimman suurta yleisöä vai mahdollisimman suurta vaikutusta. Suuren massan tavoittelu vaatii yksinkertaistamista ja aihetta, joka koskettelee laajasti ihmisiä. Pienemmälle yleisölle räätälöity viesti saattaa puolestaan saada aikaan isomman impaktin. 

Sosiaalinen media ei ole pelkästään somessa käytävää julkista keskustelua, joka on kaikkien nähtävillä. Paljon sosiaalisen median vaikuttamisesta tapahtuu myös suljetuissa kanavissa, ns. dark socialin kautta. Tällä tarkoitetaan rajoitettuja yhteisöjä, kuten suljettuja Facebook-ryhmiä, WhatsApp-keskustelurinkejä, somekanavien yksityisviestejä tai yritysten sisäisiä somekanavia. Erilaisten bisnes-, asiakas- ja faniyhteisöjen luomisessa Facebookin ryhmät toimivat hyvin, sillä Facebookin algoritmi pitää huolen siitä, että ryhmään tehdyt postaukset saavat ilmatilaa notifikaatioissa. (Kurkkaa vaikka omat Facebook-ilmoituksesi: miten paljon niistä on itseasiassa ilmoituksia siitä, että seuraamiisi ryhmiin on postattu jotain?)

Kannattaa siis pohtia, mikä on oma vaikuttamisstrategia ja millaista impaktia tavoittelee. Tämä määrittää sen, miten paljon käydään julkista ja miten paljon pienemmän, suljetumman piirin keskustelua.

Kuinka alkuun algoritmisen vaikuttamisen kanssa?

Lopuksi vielä vinkkilista, jonka avulla pääset jyvälle algoritmisesta vaikuttamisesta:

  • Opettele käyttämään somekanavia. Tämän päivän johtajalle ei ole enää vaihtoehto olla poissa sieltä, missä henkilöstö, potentiaaliset uudet työntekijät ja muut tärkeät ryhmittyvät viettävät valtavasti aikaa. Perusteet haltuun asap!
  • Tutustu eri somekanavien mekanismeihin. Facebookissa ryhmät ovat erinomainen tapa keskustella suljetussa piirissä. LinkedInin kautta voi luoda laajalle yleisölle mielikuvaa yrityksestä ja verkostoitua yksittäisten henkilöiden (asiakkaiden, sijoittajien, talenttien) kanssa vain nappia painamalla. Twitterin kautta voit saada median huomion. WhatsAppiin voi luoda vapaamuotoisia sisäpiirejä.
  • Kasvata yleisöä säntillisesti. Mikäli sinulla ei ole verkostoa, on kuin huutelisit tyhjään metsään.
  • Ymmärrä vuorovaikutuksen merkitys. Mikäli käytät somea ilmoitustauluna, menetät suuren potentiaalin. Altista itsesi keskusteluille, osallistu ja pyydä ihmisiä osallistumaan. Algoritmit myös näyttävät sinulle niiden ihmisten sisältöjä, joiden keskusteluissa olet mukana. Osallistumalla keskusteluihin vaikutat myös siihen, kenen kirjoituksia näet, ja ketkä näkevät omia kirjoituksiasi.
  • Testaa, millainen sisältö resonoi. Asennoidu sisältöjen tuottamiseen jatkuvana prosessina. Vahvista positiivista, jätä negailu muille. Hyödynnä alustojen toimintamekanismia vastuullisesti omaksi eduksesi!
  • Älä jää kuplaan. Algoritmit alkavat helposti tarjota omaan ajatusmaailmaasi sopivaa sisältöä. Pyristele tietoisesti tätä vastaan.

Kiinnostuitko? Tässä vielä lisää aiheesta!

Kirjoituksessa on käytetty seuraavia lähteitä:

Henna Niiranen vastaa ohjelmistoyritys TietoEVRYn Suomen markkinoinnista. Henna rakastaa kasvua, teknologioita ja somea. Hennan mielestä jokaisen johtajan paras muutosjohtamisen välinen on monikanavainen viestintä. Verkostoidu Hennan kanssa LinkedInissä!

Ostimme 40 000 euron saunamökin kokonaan etänä – 3+1 oppia myynti- ja markkinointijohtajille

Ostimme vuodenvaihteessa 70-luvun kesämökin. Koska vanha tontilla ollut sauna oli käyttökelvoton ja viisihenkinen perheemme tarvitsee lisää majoitustilaa, käynnistimme keväällä saunamökin ja pihasaunan kilpailutuksen. 

Teimme yksilötasolla ison, kymmenien tuhansien eurojen ostopäätöksen toisin kuin perinteisesti on totuttu: ostimme uuden saunamökin ja pihasaunan kokonaan etänä. Mitä myynti- ja markkinointijohtajat voivat oppia tästä?

Mökkikuume on vallannut suomalaiset — myös meidät. Onkin ollut mainio koronavuoden projekti remontoida vanhaa mökkiä omannäköiseksi, moderniksi kesämökiksi. Olemme puskeneet hommaa rivakasti eteenpäin, sillä halusimme vielä tämän vuoden puolella lisätä mökin majoitustilaa sekä päästä nauttimaan siitä, mikä mökkeilyssä on parasta: saunomisesta.

Mökkitontilla oli sauna, mutta valitettavasti tämä surkea pikku tönö oli käyttökelvoton. Eikun siis Google laulamaan, kuten suurin osa tämän ajan ostajista tekeekin, ja etsimään sopivia vaihtoehtoja. Rivitaloasujina emme ole ennen rakennuttaneet mitään, joten olimme ihan uuden edessä.

Projektin vaiheet ja hinnat selkeästi esiin

Googlaamalla “saunamökki” saa eteensä ison määrän sekä maksettuja, että orgaanisia hakutuloksia. Niissä luvataan modernia hirsiteknologiaa, huippuedullisuutta sekä hyviä löylyjä. Onpa joku peräti arkkitehdin suunnittelema, wau! 😜 

Meitä kuitenkin kiinnosti kaksi asiaa: mitä modernin saunamökin ja pihasaunan rakennuttaminen vaatii, ja kuinka paljon näiden rakentaminen ihan oikeasti maksaa? 

Jotta löysimme näihin vastaukset, piti surffata valmistajien sivuja läpi, plärätä Asta-messuilta saatuja esitteitä (muistatteko sitä aikaa kun vielä järjestettiin messuja?), ja kysellä kavereilta kokemuksia. 

Suurimmalla osalla valmistajista rakennuttamisen prosessia ei ole kuvattu millään tavalla. Meillä ei siis ollut mitään hajua esimerkiksi siitä, paljonko aikaa eri työvaiheisiin pitäisi varata ja mitä niitä ylipäänsä on.

Melkein yhtä tuskallista on yrittää löytää hintoja: yleisimmin ne on piilotettu joko pdf-tiedostoihin tai vaativat yhteydenottoa myyjään. Esimerkkitoteutuksista hintalapun kanssa ei kerrota missään.

Hintojen löytäminen oli tuskaa.

Olisimme tehneet mielellään taustatyötä itsenäisesti verkossa enemmänkin, ja sitä kautta valinneet meille vaikkapa top 2 vaihtoehtoa. Käytännössä suora yhteydenotto myyjään oli kuitenkin ainoa tapa edetä, sillä hinnoittelu-pdf:istä ei käynyt ilmi, mitä toimitus oikeasti lopulta sisältää. Messuilla mökkitoimittajat esittelivät näitä samoja hinnoittelu-pdf:iä, mutta printattuna, ja kaikenlaisiin lisäkysymyksiin vastauksena oli: “Ottakaa yhteyttä myyntiin” 😅

Oppi 1: Varmista, että tiedät asiakkaasi projektin kipukohdat ja vastaa niihin jo kattavasti verkossa, jo ensimmäisistä Google-mainoksista lähtien. Älä tee ostamista liian vaikeaksi: laita hintahaarukka esimerkkeineen rohkeasti esiin. Hyödynnä tätä tietoa messuilla. Kerro, millaisin askelin hankinta asiakkaan kantilta etenee.

Hyödynnä vaikuttajia ja tyytyväisiä nykyasiakkaita

Löysimme mökkitoimittajamme NewSaunan suositun sisustusbloggaajan kautta. Modernisti kodikas -bloggaaja Kerttu Pylvänäinen on tunnettu laadukkaista materiaalivalinnoistaan ja modernista sisustusmausta. Luottamus NewSaunaan lähti rakentumaan siis jo hänen tekemänsä valinnan kautta: jos Kerttu perheineen kerran on saunamökkiinsä tyytyväinen, tässä on varmasti meillekin hyvä vaihtoehto tutkittavaksi.

Kerttu oli myös kertonut Instagramissa ja blogissa videoiden, valokuvien ja tekstien avulla projektin etenemistä kattavasti, esimerkiksi sitä, miten saunamökki tuotiin tontille. Näistä pystyi katsomaan vaikkapa, millaiset perustukset oli tehty ja millaisella autolla mökki tuotiin pihaan. Runsaat, hyvälaatuiset ja tarkat kuvat auttoivat hahmottamaan, millainen mökin laatu oikeasti on. Havainnekuvat eivät riitä, joten oikeisiin valokuviin panostaminen todella kannattaa!

Luotimme vaikuttajan autenttiseen tarinaan omasta vastaavasta hankinnastaan.

NewSaunan sivuilta löytyy Kertun tarinaa ja lisäksi muiden asiakkaiden tarinoita saunamökin rakennuttamisesta. Ne lisäävät luottamusta siihen, että homma toimii.

Oppi 2: Tyytyväiset asiakkaat ja laadukas digitaalinen sisältö ovat oiva keino rakentaa luottamusta. Hyödynnä vaikuttajia, joilla on valmiiksi aiheesta kiinnostunut yleisö. Rajatun aiheen mikrovaikuttajat muutamalla tuhannella seuraajalla saattavat olla jopa tehokkaampi ja edullisempi keino, kuin isot yleisöt omaavat supervaikuttajat.

Palvele asiakasta hänen haluamissaan kanavissa

Lähetimme tarjouspyynnön sähköpostitse viidelle-kuudelle mökkivalmistajalle. Tarjouspyynnön sisältö ei vaihdellut, mutta vastaukset sitäkin enemmän. Kenellä kesti viikkoja palata asiaan, toisten soittaessa heti perään.

Tarjousten vertailu oli vaikeaa, sillä toimitussisältö on jokaisella erilainen. Osa ei antanut hintaa pelkän sähköpostin perusteella. Jos hinta saatiin ja se vaikutti sopivalta, kävikin keskusteluissa ilmi, että mökki vaatisi meiltä itseltämme runsaasti sisätöitä (esim. kattopaneelien asennusta). Vaati useamman sähköpostin ja soiton, että oikea, haluamamme valmiusasteen mökin hinta saatiin kultakin toimittajalta esiin.

Joiltakin mökkitoimittajilta hinnan saaminen vaati jopa kasvokkain tapaamista. Niin istuimme eräänkin kaksituntisen pitkän työpäivän jälkeen tuijottamassa mökkivalmistajan toimipisteessä ruutua, jossa myyjä vaihteli suunnitelmassa ikkunankarmien väriä. Lisäarvo meille jäi tästä tapaamisesta surkeaksi. Emme edes saaneet suoraan tästä tapaamisesta hintaa, vaan se tuli parin päivän päästä sähköpostilla.

Tarjousten vertailu ja vertailukelpoisen hinnan saaminen oli tuskaa.

NewSaunan saunamökkien ja pihasaunojen hinnat ja toimitussisältö löytyivät suoraan verkkosivuilta. Neuvottelut käytiin tehokkaissa Teams-palavereissa (tässä kohtaa korona olikin jo iskenyt, joten tämä oli myös pakon sanelema juttu). Tarjousta viimeisteltiin ja suunnitelman yksityiskohtia on viilattu tämän jälkeen vielä meileillä, tekstareilla, puheluissa ja jopa Instagramin yksityisviesteillä, mikä on ollut kätevä ja nopea keino varmistaa yhteinen ymmärrys. Olemme saaneet palvelua ja lisätietoa aina, kun sitä on tarvittu.

Oppi 3: Ymmärrä, miten ja missä kanavissa asiakkaasi haluaa palvelua ja mukaudu siihen. Älä oletuksena vaadi asiakkaaltasi arvokasta kasvoaikaa. Poista kitka: selkiytä hinnoittelu ja tee asiakkaalle tarjousten vertailu helpoksi. Te olette toimialan asiantuntijoita ja tiedätte miten kilpailijat hinnoittelevat tuotteensa, joten tämän pitäisi onnistua kyllä 🤓

Laadukkaalla tuotteella lisäkauppaa

Naulasimme mökkikaupat NewSaunan kanssa lopulta näkemättä yhtään mökkitoteutusta livenä ennen ostopäätöksen tekemistä! Olimme käyneet katsomassa kilpailijoiden mökkejä, mutta näiden osalta ostopäätös kariutui epäselvään hinnoitteluun tai itse saunamökin huonoon viimeistelyyn.

Ajelimme lopulta sopparin solmimisen jälkeen katsomaan valmista saunamökkiä — ja totesimme, että tämä on juuri sitä mitä pitääkin. Nähtyämme valmiin saunan päätimme vielä investoida parempiin saunan lauteisiin. Laadukas tuote itsessään oli siis oletus, mutta se toimi vielä innoittajana lisäostoon (joka oli hinnoiteltu selkeästi). 

Oppi +1: On aivan päivänselvää, että lopputuotteen on oltava kunnossa ja sitä, mitä luvataan. Mutta millaisia lisäostoja asiakas voi tehdä vielä senkin jälkeen, kun perusasioista on sovittu?

Saunamökki ja pihasauna saapuvat tontillemme marrraskuun aikana. Mikäli proggis kiinnostaa, ota seurantaan mökkiprojektimme Instagram-tili @suvilassa!

Mikäli pohdinta myynnin ja markkinoinnin muutoksesta kiinnostaa, nappaa minut verkostoosi LinkedInissä!

Jotakuinkin tällainen mökki meille tulee.

Mittaisinko henkilöbrändiäni? 8 ideaa vaikuttavuuden varmentamiseksi

Teetkö tavoitteellisesti töitä tunnettuutesi ja henkilöbrändisi eteen? Reflektointi silloin tällöin kannattaa. Miten henkilöbrändiä voi mitata? Dataa on tarjolla, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Annan artikkelissa peräti kahdeksan ideaa henkilöbrändin mittaamiseen.

Artikkeli on julkaistu alun perin Bonfire-bisnesmediassa 20.9.2018.

Verkoston koko ja laatu

Henkilöbrändissä on paljolti kyse ihmissuhteista ja verkostossa toimimisesta. Digitaalisessa maailmassa verkoston kokoa onkin helppoa mitata. Voit tarkastaa nopeasti, paljonko sinulla on seuraajia ja suoria kontakteja LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa, blogissasi jne. Aina voit myös laskea, paljonko käyntikortteja löytyy ?

“Mittaan mun verkoston kokonaiskattavuutta, eli kuinka moneen ihmiseen voin saada yhteyden verkostollani. En ole laittanut mitään taloudellisia mittareita.” – Mikko Alasaarela, kansainvälinen tekoäly- ja kryptovaikuttaja

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin ymmärtää verkoston laatu: paljonko verkostostasi on sellaisia kontakteja, jotka ovat liiketoimintasi tai muiden tavoitteidesi kannalta relevantteja? Mikäli haet somesta kauppaa, kuinka moni verkostostasi on uinut CRM:äänne liideinä? Miten paljon nykyasiakkaita olet onnistunut saamaan vaikutuspiiriisi myös verkossa? Kuinka hyvin jengi liikkuu perässäsi tapahtumiin? Miten paljon sinulla on toimialan sisältä faneja, esimerkiksi kilpailijoiden samassa roolissa toimivia ihmisiä?

Verkoston laadun mittaamiseen ei käsittääkseni ole yhtä digitaalista ratkaisua. Käsipelillä ja CRM:ää pyörittämällä se selviää.

“Mittaan inboundia, eli yhteydenottoja ja euroja.” – Juho Toivola, yrittäjä

Sisällöt ja niiden vaikuttavuus

Kun julkaiset päivityksen, kannattaa seurailla niiden saaman huomion kehittymistä. Miten paljon peukkuja tulee? Kuinka paljon keskustelua syntyy? Mikä on reach eli montako silmäparia näkee keskustelunavauksesi? Mikä on näiden välinen suhde? Miten paljon sisältöjä jaetaan tai kuinka paljon niihin viitataan muissa yhteyksissä (keskustelut, artikkelit, blogit, esitykset)? Miten paljon sisällöt konvertoivat eli johtavat lukijaa/katsojaa sinne, mihin haluat?

Digimaailmassa joudutaan toimimaan pitkälti algoritmien ja alustojen armoilla. Mikäli julkaisemasi sisällöt on linkitetty markkinointiautomaatioon, kuten HubSpotiin, voit pitkällä tähtäimellä tietää jopa yksittäisen LinkedIn-postauksen tarkkuudella, johtiko se kauppaan.

“En varsinaisesti missään vaiheessa ole “mitannut” henkilöbrändiäni, mutta olen nähnyt sen vahvistuessa selkeän korrelaation inboundina tuleviin yhteydenottoihin ja sitä kautta liikevaihdon kasvuun. Tämä on mielestäni hyvin selkeä osoitus etenkin yrittäjälle oman brändinhallinnan onnistumisesta.” – Laura Pääkkönen, Suomen Social Selling -kuningatar

LinkedIn SSI ja rank

LinkedIn tarjoaa omaa mittariaan vaikuttavuuden seuraamiseen. Social Selling Index eli SSI kertoo, miten hyvin pärjäät yleisesti sekä suhteessa toimialaan ja verkostoosi. Oman lukemansa voi tarkistaa ihan jokainen LinkedIn-käyttäjä.

Mittari on mielestäni lähinnä viihdyttävä. Jotta SSI nousee yli 75% lukeman, pitää olla jo todella aktiivinen.

Sales Navigatorin eli maksullisen työkalun käyttö nostaa SSI:tä heti roimasti (testattu on ?). Itse tulkitsen niin, että kyseessä on alustaan sitouttava ja etenkin LinkedInin kaupallisia intressejä tukeva kilkutin, jonka tavoite on saada lisää maksullisia käyttäjiä. Siksi en ottaisi tätä kovin vakavasti ? joskin kehitystä on toki ihan hauskaa seurata.

Maininnat live-kohtaamisissa

Monikanavaisesti kun tässä elellään, niin kannattaa pohtia seuraavaa: miten paljon tapaat uusia ihmisiä livenä, jotka tuntevat sinut jo ennalta asiantuntijastatukseesi perustuen? Entäpä, kuinka monen livenä kohtaamasi henkilön kanssa verkostoidut ja jatkat keskustelua myös digitaalisesti?

Tiedät väräyttäneesi jotain viisaria, kun tapahtumassa, palaverissa tai vaikka rokkikeikalla joku sinulle ennestään tuntematon henkilö sanoo toteaa: “Oletkin puhunut paljon aiheesta X, mukavaa tavata!” tai “Olen seurannut sinua jo pidemmän aikaa.”

“Mittaan sillä tavalla, että kun on jossain puhetta “fintechistä” tai “pankkimaailman innovaatioista” niin onko minuun oltu yhteydessä (lehtijuttu, tapahtuma, tms).” – Mikko Riikkinen eli Pankki-Mikko

Omistajuus aiheista

Tunnistatko heidät?

“Visman toimari aka Mr. LinkedIn”
“Herra Tekoäly”
“Se #neliötliikkuu-tyyppi”
“Laulava lakinainen, siis se espoolainen juristirouva”

Niinpä.

(Jos et tiedä ketään mainituista, niin kipin kapin seuraamaan: Jukka HolmAntti MerilehtoAndrei KoivumäkiElina Koivumäki)

Mieti, mitkä ovat ne aiheet, joista haluat tulla ensimmäisenä mieleen. Sen jälkeen – tuo niitä aktiivisesti esille!

“Mittaan seuraavia: Yhteydenottojen määrä + laatu tarjouspyyntöjen näkökulmasta sekä yhteydenottojen määrä + laatu erilaisten puhujapyyntöjen, vierasbloggausten ja asiantuntijakommenttien suhteen. ? + Tietysti paljonko saa mainintoja muiden kanavissa (erilaiset listaukset, suosittelut yms.). ?” – Jenna Perus, Momondon markkinointipäällikkö

Urakehitys

Riippuu toki toimialasta jolla työskentelet, mutta yhä useampi työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka rakentavat asiantuntijabrändiä. Seuraa siis, saatko positiivista palautetta asiantuntijabrändistäsi työnantajaltasi tai kollegoiltasi?

Jos sinua sinua tullaan hakemaan kotoa töihin asiantuntijuuteesi perustuen, olet onnistunut.

“Toisinaan yhteydenotossa mainitaan suoraan, että minua on seurattu somessa.” – Mikko Piippo, markkinoinnin analytiikan asiantuntija

Inbound-ehdotukset ja eurot

Mikäli saat inboundina suoria ehdotuksia (muutakin kuin päiväkahvikutsuja, siis), on henkilöbrändisi vahva. Saatat saada esimerkiksi puhujapyyntöjä tai liiketoimintasi kannalta olennaisia tarjouspyyntöjä, jotka osuvat suoraan tarjoamaanne.

Riippuen bisneksestä, voi olla myös mahdollista suoraan jäljittää, miten paljon saat(te) euroja tai vaikka työhakemuksia sen perusteella, miten olet tuonut yritystä ja asiantuntijuutta esille.

Henkilöbrändissä on kyse kuitenkin pitkän tähtäimen toiminnasta, joten euroja tai laadukkaiden hakemusten tulvaa on turhaa odottaa yhden puheenvuoron tai blogin perusteella.

“Usein rekrytoinnissa hakijat mainitsee hakemusta lähettäessään tai ottaessaan yhteyttä että mielikuva Solitasta on muodostunut minun julkaisuja seuraamalla.” – Kati Kitti, Solitan rekrytoinneista ja työnantajamielikuvasta vastaava johtaja

Se kaikista tärkein asia: hauskuusindeksi

Painavin asia viimeiseksi.

Asiantuntijabrändin/henkilöbrändin/oman vaikuttavuuden rakentamisen tulisi ensisijaisesti olla kivaa ja kasvattavaa tekemistä.

Nautitko siitä, että jaat osaamistasi? Onko sinulla hauskaa niiden ihmisten kanssa, keitä kohtaat? Opitko uutta? Onko vibat positiiviset?

Jos henkilöbrändäys (tai sen mittaaminen) tuntuu tuskaiselta, minulla on sinulle yksi neuvo. Älä tee sitä.

“Ei mittareita.” – Antti Merilehto, se tekoälymies
“En mittaa henkilöbrändiäni.” – Jukka Holm, se Visman toimari