Algoritminen vaikuttaminen on vastuullisen muutosjohtajan väline

Luottamuksen, verkostojen ja yhteisöjen rakentaminen ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nyt. Onhan meillä sosiaalinen media. Se on suora pääsy asiakkaiden, työntekijöiden, sijoittajien ja muiden tärkeiden sidosryhmien luureihin 24/7.

Jotta some olisi aidosti strateginen työkalu johtajalle, pitää kuitenkin ymmärtää, miten sosiaalinen media tänä päivänä ohjaa käytöstämme. Siksi jokaisen johtajan kannattaa perehtyä paitsi somen perusteisiin, myös algoritmiseen vaikuttamiseen.

Algoritmit päättävät, mitä sisältöjä näet sosiaalisen median uutisvirrassa. Kun avaat Facebookin, saat eteesi 300 postausta, jotka ovat algoritmin mielestä fiksuinta luettavaa ja katsottavaa juuri sinulle. Uutisvirrassasi on tarjolla eniten sellaisia postauksia, joihin verkostosi on reagoinut nopeasti postauksen julkaisun jälkeen. Ja mitä enemmän postaus saa reaktioita, jakoja ja kommentteja, sitä laajemmalle joukolle sitä näytetään, ja sitä pidempään se pyörii uutisfeedissä. Vastaava logiikka pätee varioituna kaikkiin somekanaviin.

Someen postaava johtaja määrittelee yrityksen keskustelukulttuuria

Miksi kaikenlainen valittaminen saa nykyään niin paljon ilmatilaa somessa? Se johtuu siitä, että ihmisen mieli on oletuksena virittäytynyt reagoimaan voimakkaisiin tunteisiin: usein negatiiviset tunteet on helpompi nostaa pintaan kuin positiiviset. Alustat on viritetty siten, että meidän on hyvin helppoa antaa reaktiona vihainen naama somessa tehdylle avautumiselle. On myös kierolla tavalla palkitsevaa kirjoittaa negatiivista sisältöä, se kun saa verkostosta reaktioita irti. Ja algoritmit taas rakastavat sisältöä, johon ihmiset reagoivat, ja nostavat tällaisia sisältöjä enemmän uutisvirtaan luettavaksi. Itseään ruokkiva kurja kehä on valmis. Tästä logiikasta ponnistavat myös ikävät ääri-ilmiöt: orkestroitu vihapuhe ja vääristely, valemediat ja bottiarmeijat.

Siksi yksi oleellisimpia päätöksiä jonka vastuullisena johtajana voit tehdä, on hyödyntää sosiaalista mediaa muutoksen johtamisen välineenä — ja keskittyä sen jälkeen someviestinnässä(kin) positiiviseen, inhimilliseen sävyyn.

Julkisesti someen tehty avaus säteilee laajalti kaikkialle yritykseen. Se on vahva viesti henkilöstölle ja asiakkaille: nämä asiat ovat meille tärkeitä, ja tällä tavalla niistä puhumme. Olet esimerkilläsi luomassa vastuullista viestintäkulttuuria, avoimuuden ilmapiiriä ja määrittelemässä koko yrityksessä sekä asiakkaiden kanssa käytettävää keskustelun sävyä. Positiivisuus ei tietenkään sulje pois rakentavaa keskustelua tai rohkeita avauksia!

Kuinka positiivinen viesti saa ilmatilaa?

Kun ymmärtää miten algoritmit lähtökohtaisesti toimivat, on helpompaa nousta negatiivisen hälinän yli ja pysyä näkyvillä uutisvirrassa pidempään myös positiivisella viestillä. 

Perusoletus tietenkin on, että someen postattu sisältö on jo lähtökohtaisesti relevanttia: se puhuttelee kohderyhmää heidän haluamallaan tavalla. Se on rakenteeltaan selkeästi luettavissa tai katsottavissa, ja se herättää tunteita – esimerkiksi innostusta, myötätuntoa, samaistumisen tunteen tai oivalluksia jostain uudesta. (Unohdetaan ne negatiiviset tunteet siis tässä kohtaa!) Sisällön laatu ei kuitenkaan yksin riitä, jos haluaa että viesti saavuttaa mahdollisimman suuren joukkion.

Ensinnäkin, sosiaalinen media perustuu nimensä mukaisesti sosiaalisuuteen, ja juuri sen takia verkoston koolla on väliä. 80 seuraajan verkosto ei tietenkään tavoita yhtä suurta joukkiota, kuin 800 tai 8 000 seuraajan verkosto. Siksi johtajan olisikin viisasta kutsua yrityksen työntekijät verkostoitumaan kanssaan ainakin ammattilaiskanavissa LinkedInissä ja Twitterissä. Viestillä pitää olla yleisö, muuten se ei leviä.

Muutamia kikkojakin on.

Postaukset, jotka eivät johdattele käyttäjää alustan ulkopuolelle, ovat algoritmin kannalta mieluisia. Alustojen bisnesmalli kun perustuu siihen, että ihmiset pysyvät alustalla eivätkä harhaudu muualle. Siksi esimerkiksi LinkedInissä ja Facebookissa näkyvyyttä saavat eniten ne julkaisut, jotka eivät sisällä linkkejä ulos alustalta. Juuri tämän takia LinkedInissäkin näkyy paljon postauksia, joissa todetaan “Linkki kommenteissa”.

Sekä Facebookissa, että LinkedInissä käyttäjä voi reagoida postaukseen antamalla sille sydämen,  ♥️. Kaikki muut reaktiot kuin “peruspeukku” ovatkin algoritmille viestejä siitä, että tässä postauksessa on sitä jotain. Siksi voit postauksen lopussa jopa kehoittaa sen lukijoita painamaan ♥️-reaktiopainiketta. “Mikäli inspiroiduit tästä, paina ♥️” (Kuulostaa ehkä kornilta, mutta kokeilukulttuurin hengessä rohkaisen testaamaan!)

Suurin osa meistä käyttää somea mobiililaitteilla. Siksi sisällön selkeä rakenne on avain siihen, että se jaksetaan lukea loppuun. Käytä hymiöitä ja rivinvaihtoja tuomaan rakennetta.

Kaikki sosiaalisen median keskustelu ei ole julkista

Viestintää ja vaikuttamisstrategiaa pohtiessa pitää myös tehdä valinta, onko viestillä tarkoitus tavoitella mahdollisimman suurta yleisöä vai mahdollisimman suurta vaikutusta. Suuren massan tavoittelu vaatii yksinkertaistamista ja aihetta, joka koskettelee laajasti ihmisiä. Pienemmälle yleisölle räätälöity viesti saattaa puolestaan saada aikaan isomman impaktin. 

Sosiaalinen media ei ole pelkästään somessa käytävää julkista keskustelua, joka on kaikkien nähtävillä. Paljon sosiaalisen median vaikuttamisesta tapahtuu myös suljetuissa kanavissa, ns. dark socialin kautta. Tällä tarkoitetaan rajoitettuja yhteisöjä, kuten suljettuja Facebook-ryhmiä, WhatsApp-keskustelurinkejä, somekanavien yksityisviestejä tai yritysten sisäisiä somekanavia. Erilaisten bisnes-, asiakas- ja faniyhteisöjen luomisessa Facebookin ryhmät toimivat hyvin, sillä Facebookin algoritmi pitää huolen siitä, että ryhmään tehdyt postaukset saavat ilmatilaa notifikaatioissa. (Kurkkaa vaikka omat Facebook-ilmoituksesi: miten paljon niistä on itseasiassa ilmoituksia siitä, että seuraamiisi ryhmiin on postattu jotain?)

Kannattaa siis pohtia, mikä on oma vaikuttamisstrategia ja millaista impaktia tavoittelee. Tämä määrittää sen, miten paljon käydään julkista ja miten paljon pienemmän, suljetumman piirin keskustelua.

Kuinka alkuun algoritmisen vaikuttamisen kanssa?

Lopuksi vielä vinkkilista, jonka avulla pääset jyvälle algoritmisesta vaikuttamisesta:

  • Opettele käyttämään somekanavia. Tämän päivän johtajalle ei ole enää vaihtoehto olla poissa sieltä, missä henkilöstö, potentiaaliset uudet työntekijät ja muut tärkeät ryhmittyvät viettävät valtavasti aikaa. Perusteet haltuun asap!
  • Tutustu eri somekanavien mekanismeihin. Facebookissa ryhmät ovat erinomainen tapa keskustella suljetussa piirissä. LinkedInin kautta voi luoda laajalle yleisölle mielikuvaa yrityksestä ja verkostoitua yksittäisten henkilöiden (asiakkaiden, sijoittajien, talenttien) kanssa vain nappia painamalla. Twitterin kautta voit saada median huomion. WhatsAppiin voi luoda vapaamuotoisia sisäpiirejä.
  • Kasvata yleisöä säntillisesti. Mikäli sinulla ei ole verkostoa, on kuin huutelisit tyhjään metsään.
  • Ymmärrä vuorovaikutuksen merkitys. Mikäli käytät somea ilmoitustauluna, menetät suuren potentiaalin. Altista itsesi keskusteluille, osallistu ja pyydä ihmisiä osallistumaan. Algoritmit myös näyttävät sinulle niiden ihmisten sisältöjä, joiden keskusteluissa olet mukana. Osallistumalla keskusteluihin vaikutat myös siihen, kenen kirjoituksia näet, ja ketkä näkevät omia kirjoituksiasi.
  • Testaa, millainen sisältö resonoi. Asennoidu sisältöjen tuottamiseen jatkuvana prosessina. Vahvista positiivista, jätä negailu muille. Hyödynnä alustojen toimintamekanismia vastuullisesti omaksi eduksesi!
  • Älä jää kuplaan. Algoritmit alkavat helposti tarjota omaan ajatusmaailmaasi sopivaa sisältöä. Pyristele tietoisesti tätä vastaan.

Kiinnostuitko? Tässä vielä lisää aiheesta!

Kirjoituksessa on käytetty seuraavia lähteitä:

Henna Niiranen vastaa ohjelmistoyritys TietoEVRYn Suomen markkinoinnista. Henna rakastaa kasvua, teknologioita ja somea. Hennan mielestä jokaisen johtajan paras muutosjohtamisen välinen on monikanavainen viestintä. Verkostoidu Hennan kanssa LinkedInissä!

Mittaisinko henkilöbrändiäni? 8 ideaa vaikuttavuuden varmentamiseksi

Teetkö tavoitteellisesti töitä tunnettuutesi ja henkilöbrändisi eteen? Reflektointi silloin tällöin kannattaa. Miten henkilöbrändiä voi mitata? Dataa on tarjolla, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Annan artikkelissa peräti kahdeksan ideaa henkilöbrändin mittaamiseen.

Artikkeli on julkaistu alun perin Bonfire-bisnesmediassa 20.9.2018.

Verkoston koko ja laatu

Henkilöbrändissä on paljolti kyse ihmissuhteista ja verkostossa toimimisesta. Digitaalisessa maailmassa verkoston kokoa onkin helppoa mitata. Voit tarkastaa nopeasti, paljonko sinulla on seuraajia ja suoria kontakteja LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa, blogissasi jne. Aina voit myös laskea, paljonko käyntikortteja löytyy ?

“Mittaan mun verkoston kokonaiskattavuutta, eli kuinka moneen ihmiseen voin saada yhteyden verkostollani. En ole laittanut mitään taloudellisia mittareita.” – Mikko Alasaarela, kansainvälinen tekoäly- ja kryptovaikuttaja

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin ymmärtää verkoston laatu: paljonko verkostostasi on sellaisia kontakteja, jotka ovat liiketoimintasi tai muiden tavoitteidesi kannalta relevantteja? Mikäli haet somesta kauppaa, kuinka moni verkostostasi on uinut CRM:äänne liideinä? Miten paljon nykyasiakkaita olet onnistunut saamaan vaikutuspiiriisi myös verkossa? Kuinka hyvin jengi liikkuu perässäsi tapahtumiin? Miten paljon sinulla on toimialan sisältä faneja, esimerkiksi kilpailijoiden samassa roolissa toimivia ihmisiä?

Verkoston laadun mittaamiseen ei käsittääkseni ole yhtä digitaalista ratkaisua. Käsipelillä ja CRM:ää pyörittämällä se selviää.

“Mittaan inboundia, eli yhteydenottoja ja euroja.” – Juho Toivola, yrittäjä

Sisällöt ja niiden vaikuttavuus

Kun julkaiset päivityksen, kannattaa seurailla niiden saaman huomion kehittymistä. Miten paljon peukkuja tulee? Kuinka paljon keskustelua syntyy? Mikä on reach eli montako silmäparia näkee keskustelunavauksesi? Mikä on näiden välinen suhde? Miten paljon sisältöjä jaetaan tai kuinka paljon niihin viitataan muissa yhteyksissä (keskustelut, artikkelit, blogit, esitykset)? Miten paljon sisällöt konvertoivat eli johtavat lukijaa/katsojaa sinne, mihin haluat?

Digimaailmassa joudutaan toimimaan pitkälti algoritmien ja alustojen armoilla. Mikäli julkaisemasi sisällöt on linkitetty markkinointiautomaatioon, kuten HubSpotiin, voit pitkällä tähtäimellä tietää jopa yksittäisen LinkedIn-postauksen tarkkuudella, johtiko se kauppaan.

“En varsinaisesti missään vaiheessa ole “mitannut” henkilöbrändiäni, mutta olen nähnyt sen vahvistuessa selkeän korrelaation inboundina tuleviin yhteydenottoihin ja sitä kautta liikevaihdon kasvuun. Tämä on mielestäni hyvin selkeä osoitus etenkin yrittäjälle oman brändinhallinnan onnistumisesta.” – Laura Pääkkönen, Suomen Social Selling -kuningatar

LinkedIn SSI ja rank

LinkedIn tarjoaa omaa mittariaan vaikuttavuuden seuraamiseen. Social Selling Index eli SSI kertoo, miten hyvin pärjäät yleisesti sekä suhteessa toimialaan ja verkostoosi. Oman lukemansa voi tarkistaa ihan jokainen LinkedIn-käyttäjä.

Mittari on mielestäni lähinnä viihdyttävä. Jotta SSI nousee yli 75% lukeman, pitää olla jo todella aktiivinen.

Sales Navigatorin eli maksullisen työkalun käyttö nostaa SSI:tä heti roimasti (testattu on ?). Itse tulkitsen niin, että kyseessä on alustaan sitouttava ja etenkin LinkedInin kaupallisia intressejä tukeva kilkutin, jonka tavoite on saada lisää maksullisia käyttäjiä. Siksi en ottaisi tätä kovin vakavasti ? joskin kehitystä on toki ihan hauskaa seurata.

Maininnat live-kohtaamisissa

Monikanavaisesti kun tässä elellään, niin kannattaa pohtia seuraavaa: miten paljon tapaat uusia ihmisiä livenä, jotka tuntevat sinut jo ennalta asiantuntijastatukseesi perustuen? Entäpä, kuinka monen livenä kohtaamasi henkilön kanssa verkostoidut ja jatkat keskustelua myös digitaalisesti?

Tiedät väräyttäneesi jotain viisaria, kun tapahtumassa, palaverissa tai vaikka rokkikeikalla joku sinulle ennestään tuntematon henkilö sanoo toteaa: “Oletkin puhunut paljon aiheesta X, mukavaa tavata!” tai “Olen seurannut sinua jo pidemmän aikaa.”

“Mittaan sillä tavalla, että kun on jossain puhetta “fintechistä” tai “pankkimaailman innovaatioista” niin onko minuun oltu yhteydessä (lehtijuttu, tapahtuma, tms).” – Mikko Riikkinen eli Pankki-Mikko

Omistajuus aiheista

Tunnistatko heidät?

“Visman toimari aka Mr. LinkedIn”
“Herra Tekoäly”
“Se #neliötliikkuu-tyyppi”
“Laulava lakinainen, siis se espoolainen juristirouva”

Niinpä.

(Jos et tiedä ketään mainituista, niin kipin kapin seuraamaan: Jukka HolmAntti MerilehtoAndrei KoivumäkiElina Koivumäki)

Mieti, mitkä ovat ne aiheet, joista haluat tulla ensimmäisenä mieleen. Sen jälkeen – tuo niitä aktiivisesti esille!

“Mittaan seuraavia: Yhteydenottojen määrä + laatu tarjouspyyntöjen näkökulmasta sekä yhteydenottojen määrä + laatu erilaisten puhujapyyntöjen, vierasbloggausten ja asiantuntijakommenttien suhteen. ? + Tietysti paljonko saa mainintoja muiden kanavissa (erilaiset listaukset, suosittelut yms.). ?” – Jenna Perus, Momondon markkinointipäällikkö

Urakehitys

Riippuu toki toimialasta jolla työskentelet, mutta yhä useampi työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka rakentavat asiantuntijabrändiä. Seuraa siis, saatko positiivista palautetta asiantuntijabrändistäsi työnantajaltasi tai kollegoiltasi?

Jos sinua sinua tullaan hakemaan kotoa töihin asiantuntijuuteesi perustuen, olet onnistunut.

“Toisinaan yhteydenotossa mainitaan suoraan, että minua on seurattu somessa.” – Mikko Piippo, markkinoinnin analytiikan asiantuntija

Inbound-ehdotukset ja eurot

Mikäli saat inboundina suoria ehdotuksia (muutakin kuin päiväkahvikutsuja, siis), on henkilöbrändisi vahva. Saatat saada esimerkiksi puhujapyyntöjä tai liiketoimintasi kannalta olennaisia tarjouspyyntöjä, jotka osuvat suoraan tarjoamaanne.

Riippuen bisneksestä, voi olla myös mahdollista suoraan jäljittää, miten paljon saat(te) euroja tai vaikka työhakemuksia sen perusteella, miten olet tuonut yritystä ja asiantuntijuutta esille.

Henkilöbrändissä on kyse kuitenkin pitkän tähtäimen toiminnasta, joten euroja tai laadukkaiden hakemusten tulvaa on turhaa odottaa yhden puheenvuoron tai blogin perusteella.

“Usein rekrytoinnissa hakijat mainitsee hakemusta lähettäessään tai ottaessaan yhteyttä että mielikuva Solitasta on muodostunut minun julkaisuja seuraamalla.” – Kati Kitti, Solitan rekrytoinneista ja työnantajamielikuvasta vastaava johtaja

Se kaikista tärkein asia: hauskuusindeksi

Painavin asia viimeiseksi.

Asiantuntijabrändin/henkilöbrändin/oman vaikuttavuuden rakentamisen tulisi ensisijaisesti olla kivaa ja kasvattavaa tekemistä.

Nautitko siitä, että jaat osaamistasi? Onko sinulla hauskaa niiden ihmisten kanssa, keitä kohtaat? Opitko uutta? Onko vibat positiiviset?

Jos henkilöbrändäys (tai sen mittaaminen) tuntuu tuskaiselta, minulla on sinulle yksi neuvo. Älä tee sitä.

“Ei mittareita.” – Antti Merilehto, se tekoälymies
“En mittaa henkilöbrändiäni.” – Jukka Holm, se Visman toimari

Henkilöbrändäyksen helpottajia: työkaluja tavoitteelliseen tekemiseen

Oleellinen osa henkilöbrändäystä on sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa käytävä dialogi. Mutta miten löytää omat aiheet ja ääni? Entäs tavoitteet? Ja kuinka pysyä kartalla kaaosmaisessa keskustelukentässä? Miten tehdä itsestäsi tunnistettava digitaalisessa ympäristössä? Poimi parhaat pointit blogista!

Tavoitteista se lähtee

Verkossa riittää hälinää. Siksi kannattaa kuluttaa kotva omien tavoitteiden miettimiseen. Saat suunnan tekemisellesi ja ajankäytön ROI:n kohdilleen.

Mieti vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin: keitä tavoittelen ja miksi? Mitkä keskustelunaiheet ovat sellaisia, joihin haluan osallistua? Mitkä ovat aihealueet, joiden tunnistettuna osaajana haluan nousta esiin?

Käytä pohtimisen pohjana vaikkapa suunnittelemaani yhden sivun mittaista some-canvasta. Pohja on happotestattu, sillä hyödynsin sitä usein valmentaessani johtoryhmiä, myyjiä ja asiantuntijoita someen.

Kun polku on pohdittu, on aika valjastaa välineet hyötykäyttöön!

Kaaosmaisen keskustelukentän seuraaminen

Verkossa käytävät keskustelut tiivistyvät usein aihetunnisteiden eli hashtagien ympärille. Hashtagit ja niihin kohdistuvat haut toimivat kaikkialla: LinkedInissä, Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa…

LinkedInissä helpointa on ottaa seurantaan itsellesi kiinnostavimmat häsärit. Kirjoita yläosan hakukenttään haluamasi aihetunniste, esimerkiksi #palvelumuotoilu. Hakutulossivun avautuessa löydät sivun vasemmasta reunasta boxin, jonka alareunasta löytyy follow-nappi, jota kannattaa painaa 😅 Seuraamasi aihetunnisteet löytyvät sen jälkeen etusivun vasemmasta laidasta ja LinkedIn myös syöttää näiden aiheiden postauksia uutisvirtaasi.

Twitter se vasta kiivastahtinen onkin. Pelkän uutisvirran perusteella on todella vaikeaa pysyä perässä. Onneksi keskusteluiden ja kanavien seuraamiseen on tarjolla mainioita työkaluja.

Oma ehdoton suosikkini on Franz-niminen työpöytäsovellus, joka yhdistää melkein kaikki mahdolliset pimpottavat kilkuttimet yhteen. Saat samaan sovellukseen LinkedInin, Facebookin Messengerin, Slackin, Whatsapin, Microsoft Teamsin, meilit ja ja ja…

Franzista löytyy integraatio myös TweetDeckiin, joka on todella kätevä tapa seurata Twitter-kohinaa. Saat sinne omat kaistat seuraamillesi henkilöille ja aiheille, kaiken samaan näkymään.

Mobiiliappseista kovaan käyttöön päätyi Crowdfire. Sen avulla saa hallittua niin Twitter- ja LinkedIn-profiilit kuin Facebookin sivut (Facebook Pages). Crowdfire auttaa myös löytämään hyvää jaettavaa sisältöä: se syöttää ehdotuksia artikkeleista, jotka saattavat kiinnostaa verkostoasi.

Tyyppi, tee itsesi tunnistettavaksi!

Henkilöbrändäyksessäkin salaisuus on toistoissa. Mikäli haluat erottua kohinasta, sun tulee olla tunnistettava kanavasta riippumatta. Kannattaa siis huolehtia muutama perusasia kuntoon:

  • Ota vahva omistajuus aihetunnisteista, eli rajaa aiheet, joista eniten olet äänessä (palaa kirjoituksen alkuun). Hyödynnä hashtageja julkaisuissasi, eli toista samoja häsäreitä postauksesta toiseen.
  • Käytä samaa profiilivalokuvaa kaikkialla, mielellään myös yrityksen kotisivuilla ja esityksissä. Näin sinuun ja profiileihisi toistuvasti eri medioissa törmäävät tajuavat sinun olevan yksi ja sama tyyppi!
  • Hard core -henkilöbrändääjä: luo itsellesi visuaalinen identiteetti. Voit esimerkiksi käyttää samaa header-kuvaa kaikissa somekanavissa, hyödyntää ikonia / hymiötä nimesi yhteydessä, tai suunnitella erilaisia kuvapohjia, joita jaat someen. Erilaisten kuvien tekemiseen suosikkini on Canva, joka toimii sekä deskarilla että mobiilissa. Hymiöitä saat desktopilla käyttöön esimerkiksi Emoji Keyboardin avulla. (pssst. Ketä ajattelet, kun näet ananaksen? 🍍)

Kiinnostuitko?

Kirjoitus on julkaistu yhteistyössä henkilöbrändäyksen ykköstapahtuman Tampere Business Meetin kanssa. Runsaasti lisää materiaalia löydät häsällä #tamperebusinessmeet eri kanavista. Löydät myös tämän ja muita kirjoituksia osoitteesta www.tamperebusinessmeet.fi.

Mikäli haluat vinkkejä henkilöbrändäyksestä suoraan uutisvirtaasi, pistä rohkeasti verkostoitumistpyyntö minulle 👋

Artikkelin kirjoittaja Henna Niiranen on HR-toimialan häirikön Integratan CMO,#myyntimaisteri ja Tampere Business Meet -tapahtuman asiantuntijakumppani. Hennan mielestä henkilöbrändäys on helppoa, kunhan on välineet kunnossa. Henna tarjoilee konkreettisia vinkkejä henkilöbrändäykseen ja asiantuntijuuden esiin tuomiseen. Löydät Hennan LinkedInistäTwitteristäInstasta ja Facesta.