Mittaisinko henkilöbrändiäni? 8 ideaa vaikuttavuuden varmentamiseksi

Teetkö tavoitteellisesti töitä tunnettuutesi ja henkilöbrändisi eteen? Reflektointi silloin tällöin kannattaa. Miten henkilöbrändiä voi mitata? Dataa on tarjolla, mutta yksi kysymys on ylitse muiden. Annan artikkelissa peräti kahdeksan ideaa henkilöbrändin mittaamiseen.

Artikkeli on julkaistu alun perin Bonfire-bisnesmediassa 20.9.2018.

Verkoston koko ja laatu

Henkilöbrändissä on paljolti kyse ihmissuhteista ja verkostossa toimimisesta. Digitaalisessa maailmassa verkoston kokoa onkin helppoa mitata. Voit tarkastaa nopeasti, paljonko sinulla on seuraajia ja suoria kontakteja LinkedInissä, Facebookissa, Instagramissa, blogissasi jne. Aina voit myös laskea, paljonko käyntikortteja löytyy ?

“Mittaan mun verkoston kokonaiskattavuutta, eli kuinka moneen ihmiseen voin saada yhteyden verkostollani. En ole laittanut mitään taloudellisia mittareita.” – Mikko Alasaarela, kansainvälinen tekoäly- ja kryptovaikuttaja

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin ymmärtää verkoston laatu: paljonko verkostostasi on sellaisia kontakteja, jotka ovat liiketoimintasi tai muiden tavoitteidesi kannalta relevantteja? Mikäli haet somesta kauppaa, kuinka moni verkostostasi on uinut CRM:äänne liideinä? Miten paljon nykyasiakkaita olet onnistunut saamaan vaikutuspiiriisi myös verkossa? Kuinka hyvin jengi liikkuu perässäsi tapahtumiin? Miten paljon sinulla on toimialan sisältä faneja, esimerkiksi kilpailijoiden samassa roolissa toimivia ihmisiä?

Verkoston laadun mittaamiseen ei käsittääkseni ole yhtä digitaalista ratkaisua. Käsipelillä ja CRM:ää pyörittämällä se selviää.

“Mittaan inboundia, eli yhteydenottoja ja euroja.” – Juho Toivola, yrittäjä

Sisällöt ja niiden vaikuttavuus

Kun julkaiset päivityksen, kannattaa seurailla niiden saaman huomion kehittymistä. Miten paljon peukkuja tulee? Kuinka paljon keskustelua syntyy? Mikä on reach eli montako silmäparia näkee keskustelunavauksesi? Mikä on näiden välinen suhde? Miten paljon sisältöjä jaetaan tai kuinka paljon niihin viitataan muissa yhteyksissä (keskustelut, artikkelit, blogit, esitykset)? Miten paljon sisällöt konvertoivat eli johtavat lukijaa/katsojaa sinne, mihin haluat?

Digimaailmassa joudutaan toimimaan pitkälti algoritmien ja alustojen armoilla. Mikäli julkaisemasi sisällöt on linkitetty markkinointiautomaatioon, kuten HubSpotiin, voit pitkällä tähtäimellä tietää jopa yksittäisen LinkedIn-postauksen tarkkuudella, johtiko se kauppaan.

“En varsinaisesti missään vaiheessa ole “mitannut” henkilöbrändiäni, mutta olen nähnyt sen vahvistuessa selkeän korrelaation inboundina tuleviin yhteydenottoihin ja sitä kautta liikevaihdon kasvuun. Tämä on mielestäni hyvin selkeä osoitus etenkin yrittäjälle oman brändinhallinnan onnistumisesta.” – Laura Pääkkönen, Suomen Social Selling -kuningatar

LinkedIn SSI ja rank

LinkedIn tarjoaa omaa mittariaan vaikuttavuuden seuraamiseen. Social Selling Index eli SSI kertoo, miten hyvin pärjäät yleisesti sekä suhteessa toimialaan ja verkostoosi. Oman lukemansa voi tarkistaa ihan jokainen LinkedIn-käyttäjä.

Mittari on mielestäni lähinnä viihdyttävä. Jotta SSI nousee yli 75% lukeman, pitää olla jo todella aktiivinen.

Sales Navigatorin eli maksullisen työkalun käyttö nostaa SSI:tä heti roimasti (testattu on ?). Itse tulkitsen niin, että kyseessä on alustaan sitouttava ja etenkin LinkedInin kaupallisia intressejä tukeva kilkutin, jonka tavoite on saada lisää maksullisia käyttäjiä. Siksi en ottaisi tätä kovin vakavasti ? joskin kehitystä on toki ihan hauskaa seurata.

Maininnat live-kohtaamisissa

Monikanavaisesti kun tässä elellään, niin kannattaa pohtia seuraavaa: miten paljon tapaat uusia ihmisiä livenä, jotka tuntevat sinut jo ennalta asiantuntijastatukseesi perustuen? Entäpä, kuinka monen livenä kohtaamasi henkilön kanssa verkostoidut ja jatkat keskustelua myös digitaalisesti?

Tiedät väräyttäneesi jotain viisaria, kun tapahtumassa, palaverissa tai vaikka rokkikeikalla joku sinulle ennestään tuntematon henkilö sanoo toteaa: “Oletkin puhunut paljon aiheesta X, mukavaa tavata!” tai “Olen seurannut sinua jo pidemmän aikaa.”

“Mittaan sillä tavalla, että kun on jossain puhetta “fintechistä” tai “pankkimaailman innovaatioista” niin onko minuun oltu yhteydessä (lehtijuttu, tapahtuma, tms).” – Mikko Riikkinen eli Pankki-Mikko

Omistajuus aiheista

Tunnistatko heidät?

“Visman toimari aka Mr. LinkedIn”
“Herra Tekoäly”
“Se #neliötliikkuu-tyyppi”
“Laulava lakinainen, siis se espoolainen juristirouva”

Niinpä.

(Jos et tiedä ketään mainituista, niin kipin kapin seuraamaan: Jukka HolmAntti MerilehtoAndrei KoivumäkiElina Koivumäki)

Mieti, mitkä ovat ne aiheet, joista haluat tulla ensimmäisenä mieleen. Sen jälkeen – tuo niitä aktiivisesti esille!

“Mittaan seuraavia: Yhteydenottojen määrä + laatu tarjouspyyntöjen näkökulmasta sekä yhteydenottojen määrä + laatu erilaisten puhujapyyntöjen, vierasbloggausten ja asiantuntijakommenttien suhteen. ? + Tietysti paljonko saa mainintoja muiden kanavissa (erilaiset listaukset, suosittelut yms.). ?” – Jenna Perus, Momondon markkinointipäällikkö

Urakehitys

Riippuu toki toimialasta jolla työskentelet, mutta yhä useampi työnantaja arvostaa henkilöitä, jotka rakentavat asiantuntijabrändiä. Seuraa siis, saatko positiivista palautetta asiantuntijabrändistäsi työnantajaltasi tai kollegoiltasi?

Jos sinua sinua tullaan hakemaan kotoa töihin asiantuntijuuteesi perustuen, olet onnistunut.

“Toisinaan yhteydenotossa mainitaan suoraan, että minua on seurattu somessa.” – Mikko Piippo, markkinoinnin analytiikan asiantuntija

Inbound-ehdotukset ja eurot

Mikäli saat inboundina suoria ehdotuksia (muutakin kuin päiväkahvikutsuja, siis), on henkilöbrändisi vahva. Saatat saada esimerkiksi puhujapyyntöjä tai liiketoimintasi kannalta olennaisia tarjouspyyntöjä, jotka osuvat suoraan tarjoamaanne.

Riippuen bisneksestä, voi olla myös mahdollista suoraan jäljittää, miten paljon saat(te) euroja tai vaikka työhakemuksia sen perusteella, miten olet tuonut yritystä ja asiantuntijuutta esille.

Henkilöbrändissä on kyse kuitenkin pitkän tähtäimen toiminnasta, joten euroja tai laadukkaiden hakemusten tulvaa on turhaa odottaa yhden puheenvuoron tai blogin perusteella.

“Usein rekrytoinnissa hakijat mainitsee hakemusta lähettäessään tai ottaessaan yhteyttä että mielikuva Solitasta on muodostunut minun julkaisuja seuraamalla.” – Kati Kitti, Solitan rekrytoinneista ja työnantajamielikuvasta vastaava johtaja

Se kaikista tärkein asia: hauskuusindeksi

Painavin asia viimeiseksi.

Asiantuntijabrändin/henkilöbrändin/oman vaikuttavuuden rakentamisen tulisi ensisijaisesti olla kivaa ja kasvattavaa tekemistä.

Nautitko siitä, että jaat osaamistasi? Onko sinulla hauskaa niiden ihmisten kanssa, keitä kohtaat? Opitko uutta? Onko vibat positiiviset?

Jos henkilöbrändäys (tai sen mittaaminen) tuntuu tuskaiselta, minulla on sinulle yksi neuvo. Älä tee sitä.

“Ei mittareita.” – Antti Merilehto, se tekoälymies
“En mittaa henkilöbrändiäni.” – Jukka Holm, se Visman toimari

Henkilöbrändäyksen helpottajia: työkaluja tavoitteelliseen tekemiseen

Oleellinen osa henkilöbrändäystä on sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa käytävä dialogi. Mutta miten löytää omat aiheet ja ääni? Entäs tavoitteet? Ja kuinka pysyä kartalla kaaosmaisessa keskustelukentässä? Miten tehdä itsestäsi tunnistettava digitaalisessa ympäristössä? Poimi parhaat pointit blogista!

Tavoitteista se lähtee

Verkossa riittää hälinää. Siksi kannattaa kuluttaa kotva omien tavoitteiden miettimiseen. Saat suunnan tekemisellesi ja ajankäytön ROI:n kohdilleen.

Mieti vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin: keitä tavoittelen ja miksi? Mitkä keskustelunaiheet ovat sellaisia, joihin haluan osallistua? Mitkä ovat aihealueet, joiden tunnistettuna osaajana haluan nousta esiin?

Käytä pohtimisen pohjana vaikkapa suunnittelemaani yhden sivun mittaista some-canvasta. Pohja on happotestattu, sillä hyödynsin sitä usein valmentaessani johtoryhmiä, myyjiä ja asiantuntijoita someen.

Kun polku on pohdittu, on aika valjastaa välineet hyötykäyttöön!

Kaaosmaisen keskustelukentän seuraaminen

Verkossa käytävät keskustelut tiivistyvät usein aihetunnisteiden eli hashtagien ympärille. Hashtagit ja niihin kohdistuvat haut toimivat kaikkialla: LinkedInissä, Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa…

LinkedInissä helpointa on ottaa seurantaan itsellesi kiinnostavimmat häsärit. Kirjoita yläosan hakukenttään haluamasi aihetunniste, esimerkiksi #palvelumuotoilu. Hakutulossivun avautuessa löydät sivun vasemmasta reunasta boxin, jonka alareunasta löytyy follow-nappi, jota kannattaa painaa 😅 Seuraamasi aihetunnisteet löytyvät sen jälkeen etusivun vasemmasta laidasta ja LinkedIn myös syöttää näiden aiheiden postauksia uutisvirtaasi.

Twitter se vasta kiivastahtinen onkin. Pelkän uutisvirran perusteella on todella vaikeaa pysyä perässä. Onneksi keskusteluiden ja kanavien seuraamiseen on tarjolla mainioita työkaluja.

Oma ehdoton suosikkini on Franz-niminen työpöytäsovellus, joka yhdistää melkein kaikki mahdolliset pimpottavat kilkuttimet yhteen. Saat samaan sovellukseen LinkedInin, Facebookin Messengerin, Slackin, Whatsapin, Microsoft Teamsin, meilit ja ja ja…

Franzista löytyy integraatio myös TweetDeckiin, joka on todella kätevä tapa seurata Twitter-kohinaa. Saat sinne omat kaistat seuraamillesi henkilöille ja aiheille, kaiken samaan näkymään.

Mobiiliappseista kovaan käyttöön päätyi Crowdfire. Sen avulla saa hallittua niin Twitter- ja LinkedIn-profiilit kuin Facebookin sivut (Facebook Pages). Crowdfire auttaa myös löytämään hyvää jaettavaa sisältöä: se syöttää ehdotuksia artikkeleista, jotka saattavat kiinnostaa verkostoasi.

Tyyppi, tee itsesi tunnistettavaksi!

Henkilöbrändäyksessäkin salaisuus on toistoissa. Mikäli haluat erottua kohinasta, sun tulee olla tunnistettava kanavasta riippumatta. Kannattaa siis huolehtia muutama perusasia kuntoon:

  • Ota vahva omistajuus aihetunnisteista, eli rajaa aiheet, joista eniten olet äänessä (palaa kirjoituksen alkuun). Hyödynnä hashtageja julkaisuissasi, eli toista samoja häsäreitä postauksesta toiseen.
  • Käytä samaa profiilivalokuvaa kaikkialla, mielellään myös yrityksen kotisivuilla ja esityksissä. Näin sinuun ja profiileihisi toistuvasti eri medioissa törmäävät tajuavat sinun olevan yksi ja sama tyyppi!
  • Hard core -henkilöbrändääjä: luo itsellesi visuaalinen identiteetti. Voit esimerkiksi käyttää samaa header-kuvaa kaikissa somekanavissa, hyödyntää ikonia / hymiötä nimesi yhteydessä, tai suunnitella erilaisia kuvapohjia, joita jaat someen. Erilaisten kuvien tekemiseen suosikkini on Canva, joka toimii sekä deskarilla että mobiilissa. Hymiöitä saat desktopilla käyttöön esimerkiksi Emoji Keyboardin avulla. (pssst. Ketä ajattelet, kun näet ananaksen? 🍍)

Kiinnostuitko?

Kirjoitus on julkaistu yhteistyössä henkilöbrändäyksen ykköstapahtuman Tampere Business Meetin kanssa. Runsaasti lisää materiaalia löydät häsällä #tamperebusinessmeet eri kanavista. Löydät myös tämän ja muita kirjoituksia osoitteesta www.tamperebusinessmeet.fi.

Mikäli haluat vinkkejä henkilöbrändäyksestä suoraan uutisvirtaasi, pistä rohkeasti verkostoitumistpyyntö minulle 👋

Artikkelin kirjoittaja Henna Niiranen on HR-toimialan häirikön Integratan CMO,#myyntimaisteri ja Tampere Business Meet -tapahtuman asiantuntijakumppani. Hennan mielestä henkilöbrändäys on helppoa, kunhan on välineet kunnossa. Henna tarjoilee konkreettisia vinkkejä henkilöbrändäykseen ja asiantuntijuuden esiin tuomiseen. Löydät Hennan LinkedInistäTwitteristäInstasta ja Facesta.

Pomminvarmat vinkit bloggaamiseen

Blogikirjoitus pitää pintansa sisältömarkkinoinnin ykkösenä. Blogeja on edullista, nopeaa ja helppoa sekä tuottaa, että kuluttaa muihin sisältölajeihin verrattuna. Sisältötulvassa pitää kuitenkin varmistua siitä, että julkaistava kirjoitus on täyttä timanttia ja saa aikaan halutun vaikutuksen. Nappaa tästä kattavasta kirjoituksesta parhaat vinkit!

🤓Kirjoituksen lukuaika on n. 10 minuuttia

Suunnittele blogikirjoituksesi

Bloggaamiseen pätee sama vanha sääntö, kuin moneen muuhunkin: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty (ja hyvin suunniteltu on kokonaan tekemättä 😳). Varmistat blogin tuloksellisuuden, kun käytät 15-30 minuuttia kirjoituksesi suunnitteluun. Miettimällä pohjan kuntoon, kynäily kirkastuu ja nopeutuu huomattavasti. Saat kerralla kunnollista!

Ennen kuin siis yrität kirjoittaa varsinaista tekstiä, selvitä itsellesi:

✏ Mistä haluat kertoa? Miksi se kiinnostaisi lukijaa? Miksi innostut aiheesta?

✏ Miksi asia on tärkeä sinulle ja yrityksellesi? Mihin tarjoamaanne tuotteeseen tai palveluun sisältö liittyy? Hyvä blogi palvelee sekä yrityksen, sinun omiasi että tietenkin lukijan tavoitteita.

✏ Kenelle kirjoitat, kenen huomiota kalastelet?

✏ Mikä on lukijan tiedontaso aiheesta? Aloittelija vai ekspertti? Tämä vaikuttaa siihen, miten syvällisesti kirjoitat aiheesta.

✏ Kuinka lähellä ostamista lukija on?

✏ Minkä tunteen haluat herättää? Yritysbloginkaan ei tarvitse tylsistyttää lukijaansa kuoliaaksi.

✏ Mikä on tavoitteesi tekstille? Mihin haluat lukijan suuntaavan seuraavaksi?

Voit napata kirjoitustyön suunnittelun tueksi oheisen pohjan, ollos hyvä! Esimerkkinä on käytetty kirjoitusta, jolla avataan palkkahallinnon ja HR:n töitä helpottavan ohjelmistorobotiikan ROI:ta. Kirjoitus on suunnattu henkilölle, joka on jo oivaltanut RPA:n hyödyt, mutta miettii vielä kustannuksia.

Bonusvinkki 1: Jos meinaat blogata useammin kuin kerran, kerää jatkuvasti listaa aiheista, ideat kun tuppaavat tulemaan mieleen juuri silloin, kun et edes pohdi kirjoittamista. Tuntuuko, ettei aiheita synny? Lue myös: “Ei mulla oo mitään sanottavaa”

Bonusvinkki 2: sparraa markkinoinnin kanssa, mistä kannattaisi kirjoittaa. Heillä on käsitys siitä, millaisia sisältöjä asiakkaan matkan varrelta puuttuu tai millaiset blogit toimivat teidän asiakaskuntanne huomioiden.

Kirjoita blogi selkeään sapluunaan

Suunnittelun jälkeen voit lähteä näpyttämään tekstiä kasaan. Tyyli on vapaa: toiset kirjoittavat ensin kaiken mahdollisen ja stilisoivat sitten. Jotkut tekevät heti tekstin haluamaansa rakenteeseen.

Itse olen sellaista koulukuntaa, joka uskoo kaavoihin (olenhan insinööri 😜). Oman kokemukseni mukaan kirjoittamista helpottaa huomattavasti sapluuna, jonka mukaan tekstin voi rakentaa.

Itse olen ihastunut LLTA-malliin (Lupaus, Lunastus, Todistus, Aktivointi). Opin tämän työtavan edellisessä työpaikassani Differolla. Kyseessä on Kati Kerosen kehittämä viitekehys, joka on esitelty myös Katin ja Katri Tannin kirjassa Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydestä tulosta (Alma Talent 2017, s. 174).

Mikäli rakennat tekstisi LLTA-mallin mukaan, et voi mennä pieleen. Siinä huomioidaan niin tekstin luettavuus ja flow, kuin tavoitteellisuus ja lukijan mielenkiinnon säilyttäminen. Kokeile, niin yllätyt!

LLTA-malli pureksittuna

Lupaus eli otsikko + intro. Kiinnitä asiakkaan huomio, puhuttele, paljasta kliimaksi! Jo otsikosta ja ingressistä pitää käydä ilmi, miksi kirjoitus on tärkeä ja mistä on kyse. Se kannustaa lukemaan eteenpäin.

Lunastus eli leipäteksti + väliotsikot. Konkretisoi ja syvennä aihetta. Kirjoita selkeästi, lyhyin lausein ja esimerkein, miksi asiaan kannattaa panostaa. Muista lisätä linkkejä muihin blogeihin tai esimerkiksi tuote- ja palvelukuvauksiin. Voit myös pyytää markkinointia auttamaan sisäisten linkkien miettimisessä! Sisäiset linkit ovat tärkeitä sekä hakukoneoptimoinnin, että lukijan kuljettamisen takia. Väliotsikot ja kuvatekstit kannattaa miettiä huolella, koska nekin vaikuttavat hakukonenäkyvyyteen.

Todistus eli kuva, listaus, asiakkaan lausuma tms. Ytimekäs todistus siitä, että kertomasi asia todellakin on tärkeä.

Aktivointi eli ohjaus eteenpäin. Älä jätä lukijaa yksin! Aktivointi voi olla linkki seuraavaan sisältöön, demoon, tapahtumailmoittautumiseen tai vaikkapa yhteydenottoon.

Rentoudu blogatessasi 😅

Huomioi myös nämä tärpit, kun työstät tekstiäsi.

  • Rentoudu. ”Kirjoituksesi on kuin keskustelu asiakkaan kanssa!”, kuten entinen kollegani Mira Oiva on osuvasti todennut. Unohda pönöttäminen ja jargon.
  • Käytä selkeitä lauseita. Jos lauseessa on ja, testaa laittaa sen tilalle piste! Pidä kappaleet lyhyinä. Se helpottaa lukemista, etenkin mobiilista.
  • Selitä tai poista lyhenteet.
  • Älä arvaile tai epäröi. Jätä isi:t kokonaan pois: ”Tästä listasta saattaisi olla sinulle apua” 👉 “Näistä vinkeistä on sinulle apua”
  • Rikasta. Saat tekstiisi väriä, kun etsit synonyymisanakirjasta vaihtoehtoisia sanoja ja käsitteitä: www.synonyymisanakirja.fi
  • Nuku yön yli. Kirjoittaminen on prosessi. Jos tökkii, pidä tauko ja tee jotain muuta. Idea kirkastuu kyllä. Blogiin voi helposti mennä 4-8 tuntia kirjoitusaikaa, etenkin jos vasta harjoittelet.

Viimeistele, jaa ja markkinoi blogisi

Ennen kirjoituksen julkaisua, pyydä kollegaasi sekä markkinointia sparraamaan kirjoitustasi. Näin minimoidaan kirjoitusvirheet, aivopierut ja turhat toistot. Hakukoneoptimointi kannattaa viimeistellä tässä vaiheessa.

Jotkut käyttävät myös ammattilaisia sisällön stilisointiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun sisältö on valmis, sisällöntuotannon ammattilainen editoi tekstin entistä ehommaksi. Hyvä työtapa, mikäli halutaan asiantuntijoiden bloggaavan, mutta laadun suhteen on parantamista.

Sitten onkin käsillä tärkeä hetki! Blogi herää henkiin vasta, kun se saa lukijoita. Suunnittele siis (mielellään yhdessä markkinoinnin kanssa) kirjoituksesi jakelu: koska, missä ja miten usein? Useimmat yritysblogit ovat sellaisia, että ne voidaan nostaa uudelleen esiin asiakkaan vuodenkiertoon sopivana ajankohtana.

Muistathan markkinoida blogia ylpeydellä myös omilta sometileiltäsi! Yksi mainio keino on julkaista artikkelista tiivistelmä LinkedInin Pulse -alustalla, josta ohjaat varsinaiseen kirjoitukseen. Mikäli verkkosivusto ei vielä tavoita riittävästi väkeä, voi olla perusteluta julkaista blogista koko versio Pulsessa (kuten minä tein).

Jos blogin kirjoittaminen ei vaan onnistu

Huolimatta hyvistä vinkeistä ja oppikirjamaisesta lähestymisestä, joskus kirjoittamisesta ei vaan tule yhtään mitään. Tällöin kannattaa kokeilla muita itsellesi luontevia formaatteja, kuten videota tai podcastia.

Yleisin ongelma lienee kuitenkin ajanpuute.

Tällöin kannattaa harkita kirjoittamisen ulkoistamista: haastattelumenetelmällä (käytetään myös termiä varjokirjoitus) teksti syntyy ilman, että kosket näppiseen lainkaan. Taitava sisällöntuottaja pystyy omaksumaan tyylisi ja äänensävysi siten, että kirjoitus tuntuu omalta. Markkinointiosasto osaa auttaa tässä asiassa. Myös minulta saat yksityisviestillä suosituksia asiansa osaavista varjokirjoittajista.

Blogihackathon on myös erinomainen vaihtoehto. Siinä sulkeudutaan tiimin kanssa takomaan tekstejä tunneiksi. Kun keskitytte koko komppanialla kirjoittamaan keskeytyksettä, sisältöjä syntyy sukkelaan.

Mitkä ovat sun parhaat vinkit bloggaamiseen?

Toivottavasti näistä tärpeistä oli sinulle apua. Mielellään kuulisin myös sun parhaat vinkkisi bloggaamiseen – kommentoi alle 👇 Opetellaan yhdessä paremmiksi kirjoittajiksi.

Tsemppiä kynäilyyn!

Olen Henna, HR-toimialan kasvuyrityksen Integratan CMO ja#myyntimaisteri. Intohimoni on oivalluttaa, auttaa ja saattaa ihmisiä yhteen. Siksi toimin aktiivisesti LinkedInissä ja bloggaajana osoitteessa hennaniiranen.comjakaen avoimesti osaamistani sisältömarkkinoinnista, modernista myynnistä ja henkilöbrändäyksestä. Löydät minut LinkedInin lisäksi TwitteristäInstasta jaFacesta.